Jäähdyspohjan historia


Etusivu
Esittely
Ajankohtaista
Tapahtumat
Kyläyhdistys
Palvelut
Yhteystiedot
Yritykset
Historia

Kunnalliskoti

 

Virtain kunnalliskoti perustettiin v:n 1909 lopulla, kun kuntakokous päätyi monen vuoden etsimisen ja harkinnan jälkeen ostamaan tarkoitusta varten maatilan Kaapo Heikkilän perikunnalta Jäähdyspohjasta. Heikkilä oli kylän vanhimpia ja suurimpia taloja, ja niinpä kunnalliskotia - jota tuohon aikaan nimitettiin yleisesti "vaivaistaloksi" tai "köyhäintaloksi" - kutsuttiinkin Virroilla pitkään "Heikkiläksi". Vanhan Heikkilän pää- ja talousrakennukset purettiin ja tilalle alettiin rakentaa uusia kesällä 1910 rakennusmestari K. Piirilän johdolla. Työt näyttävät edenneen ripeästi, sillä ensimmäiset 56 asukasta muuttivat kunnalliskotiin marraskuussa 1911.

Päärakennuskompleksin suunnittelija on ajan myötä unohtunut, mutta jäljet viittaavat professori ja arkkitehti Onni Tarjanteeseen (1864 - 1946). Virtain pitkäaikaisen kappalaisen Karl Gustaf Törnqvistin (1822-1910) poikana syntyneellä Tarjanteella oli kiinteät suhteet kotipaikkakuntaansa ja kesähuvilakin Äijännevan Uskalissa. Virroille Tarjanne suunnitteli ainakin Marttisen pappilan (1890), Yleisen osuusliikkeen kaupparakennuksen (n. 1903; purettu) ja vanhan kunnansairaalan (1919-20), joista varsinkin jälkimmäisessä on  - alkuperäisessä muodossaan - paljon samoja piirteitä kuin kunnalliskodin päärakennuksessa.

Päärakennus koostui suorakaiteen muotoisesta ja satulakattoisesta hallinto-/talousrakennuksesta sekä tämän molemmin puolin symmetrisesti sijoitetuista siipirakennuksista, joista pohjoinen oli tarkoitettu naisasukkaille, eteläinen miehille. Aumakattoiset ja hieman muuta rakennusta kapeammat ja matalammat siivet oli yhdistetty keskiosaan lyhyiden eteis-/käytävätilojen kautta. Rakennus oli puolitoistakerroksinen: ullakkotilat oli varustettu asuinhuoneiksi, joihin saatiin valoa kattoikkunoista. Julkisivujen koristelu oli rakennuksen käyttötarkoitusta kuvastaen niukkaa. Vaaleat nurkka- ja peitelaudat rytmittivät punamullattuja hirsipintoja, ja ylöspäin kohoavaa vaikutelmaa korostivat vielä ikkunoiden päällä olevien koristelautojen pystyt päädyt sekä keskiosan päätykolmioiden ristit. Rakennuksesta huokui vakava, suljettu ja ehkä hieman askeettinenkin tunnelma. Kokonaisuutena kunnalliskodin rakennuskompleksi edusti aikakauden sairaalarakentamiselle tyypillistä ns. paviljonkijärjestelmää, jossa laitoksen eri toiminnot sijoitettiin selvästi toisistaan erotettaviin siipirakennuksiin ja kokonaan irrallisiin yksiköihin.

Kunnalliskoti oli 1900-luvun alkupuoliskolla kunnan suurin kiinteistö. Rakennusten ja toiminnan ylläpitäminen oli sosiaalitoimen suurin menoerä siitäkin huolimatta, että ajan ihanteiden mukaisesti kunnalliskodin piti toimia suuren maatalousyksikön tavoin mahdollisimman omavaraisesti. Peltoala oli yli 80 ha; tiluksia oli kartutettu lunastamalla maa-alueita myös lähitiloilta. Talossa työskenteli tilanhoitaja ja 2-3 työmiestä, minkä lisäksi kunnalliskodin asukkaat osallistuivat töihin voimiensa mukaan. Vanhainkodin ympäristössä oli henkilökunnan asuntojen ohella erilaisia talousrakennuksia kuten navetta, talli, aittoja, riihi, saunarakennuksia ja jopa oma pärehöylä, jossa toimi myös kotitarvemylly ja sähkögeneraattori. Rakennuskannasta on vain murto-osa jäljellä.


Karttapiirustus kunnalliskodin alueesta 1940-50-luvuilla. Kartan tiedot on saatu Salme Jokelalta,
joka oli töissä kunnalliskodilla 1940-luvulta lähtien. J. Kallio 2005.
(Kartan saa suuremmaksi kuvaa klikkaamalla.)

Kunnalliskodin huoltotoimesta vastasi johtajatar. Varsinaista henkilökuntaa oli 1950-luvulle saakka vain n. 4-5 henkeä. Potilaiden tulikin osallistua kykyjensä ja voimiensa mukaan mm. siivoukseen ja ruuanlaittoon.  Potilasmäärä oli 1920-luvulla n. 100 noussen 1930-luvun lopulla ajoittain jopa 150 tienoille. Tuohon aikaan kunnalliskoteihin tosin sijoitettiin henkilöitä, jotka eivät nykykäsityksen mukaan olisi ollenkaan kuuluneet laitoshoitoon, mm. kehitysvammaisia, kuuroja, sokeita, päihdeongelmaisia ja jopa työttömiä. Talvisodan aikana kunnalliskotiin majoitettiin myös osa Värtsilän kunnalliskodista evakuoiduista asukkaista sekä Värtsilän lastenkodin lapset.

Kunnalliskodin mielisairasosasto, jota vielä 1920-luvulla nimitettiin virallisissakin asiakirjoissa "Hourulaksi", sijaitsi omassa rakennuksessa nyk. kantatie 66:n puoleisessa rinteessä. Talon takana oli aidattu alue, jossa potilaat pääsivät ulkoilemaan. Huonokuntoiseksi ja ahtaaksi käyneestä puutalosta potilaat pääsivät muuttamaan uuteen kivitaloon v:n 1939 lopulla. Kivitalon urakoi rakennusmestari A. G. Aimo Visuvedeltä. Perustukset laskettiin syksyllä 1938, ja rakennus luovutettiin käyttöönsä seuraavan vuoden marraskuussa, vaikka yli miljoona markkaa maksaneen talon viimeistelytyöt jatkuivatkin vielä v:n 1940 puolella.  Kivitalo toimi ns. B-mielisairaalana vv. 1954 - 1960, minkä jälkeen mielisairaiden hoito siirtyi kokonaan Virroilta pois. Tämän jälkeen kivitalosta tuli jälleen kunnalliskodin osasto ja osittain henkilökunnan asuntola. Nykyisin rakennuksessa toimii Virtain pensionaatti. - Alkuperäinen mielisairasosasto toimi vielä talven 1939-40 Värtsilän orpopoikien kotina, minkä jälkeen rakennus purettiin.

Päärakennuksessa suoritettiin mittava peruskorjaus 1950-luvun alussa, jolloin mm. huonetiloja järjesteltiin uudelleen ja uunilämmityksestä siirryttiin keskuslämmitykseen. Kunnalliskodin 50-vuotisjuhlien aikaan elokuussa 1961 talossa oli yhteensä 85 asukasta, joista naisia oli reilusti yli puolet eli 56. Hoitohenkilökuntaan kuului 12 henkilöä, minkä lisäksi keittiössä työskenteli 4 henkilöä. Hoitomaksu oli tuolloin 498 mk vuorokaudessa; kunnalliskodin kokonaisbudjetiksi oli v:lle 1961 määrätty n. 18,5 miljoonaa markkaa.

Hoitopaikkojen määrä oli 1970-luvulla laskenut 61 paikkaan. Hoitohenkilökuntaa oli v. 1977 16 henkeä koko henkilöstön lukumäärän noustessa 24 henkeen. Päärakennus tuhoutui yöllä 23.1.1979 alkaneessa tulipalossa, jossa menehtyi 27 potilasta. Uusi vanhainkoti rakennettiin ajan vaatimusten mukaisesti Virtain keskustaan terveyskeskuksen viereen.

 


Virtain kunnalliskodin (myöh. vanhainkodin) päärakennuksen julkisivua luoteesta.
Pohjoissiiven seinässä olevassa kyltissä kielletään "kaikenlainen kaupustelu ja kerjääminen".
Postikortti 1920-luvulta, kuvaaja tuntematon.

 


Päärakennus koillisesta. Kuva Fanni Hietanen n. 1926.

 


Kunnalliskodin mäellä n. 1926. Keskellä Fanni Hietanen, oik. Aino Heikkilä, molemmat
Jäähdyspohjan kansakoulun opettajia. Kuvattavat seisovat maantien reunassa
(myöh. kantatie 66, nyk. Lakarintie). Nykypäiviin säilynyt kärryvaja jää kuvaajan
selän taakse. Kuvaaja tuntematon.

 


Vanha mielisairasosasto, joka lienee valmistunut päärakennuksen tavoin v. 1911 ja purettu
huonokuntoisena 1940-luvun alkupuoliskolla. Talo on huomattavan kodikkaan näköinen verrattuna
Yleisten rakennusten ylihallituksen "kunnallisen köyhäintalon mielisairasosastoa varten" 1890-luvulla
kehittämiin tyyppipiirustuksiin, joissa näkyy enemmänkin kasarmiarkkitehtuurin vaikutus. Julkisivun
rytmitys, kattoikkunat ja päädyllinen valmikatto viittaavat siihen, että talon piirustukset ovat lähteneet
samalta pöydältä kuin päärakennuksenkin. Huom. kalterit vas. puoleisessa ikkunassa.
Kuva F. Hietanen n. 1926.

 


Tilanhoitajan asunto ja väentupa. Talon toisessa päässä oli verstas, jossa korjattiin
mm. hevosvaljaat ja tehtiin ruumisarkut. Taustalla talli-/navettarakennus.
Kuva F. Hietanen n. 1926
.

 


Kunnalliskodin henkilökuntaa kahvihetkellä 1930. Seinällä on kangaspussi, johon
 on kirjottu kukkaköynnös ja teksti "Sanomia". Kuva F. Hietanen.

 


Kunnalliskodin ruusu. Kuva F. Hietanen 1930.

 


Henkilökuntaa v. 1930. Takana pilkottaa Valkeajärvi. Kuva F. Hietanen.

 


Kunnalliskoti pihan puolelta v. 1932. Päärakennus on saanut vuorilaudoituksen,
 vaalean värin ja peltikaton - ristitkin ovat poissa päädyistä. Samalla rakennuksen
yleisilme on muuttunut. Kuva F. Hietanen.

 


Kuva F. Hietanen 1932.

 


Oik. todennäköisesti kunnalliskodin pitkäaikainen johtaja
Hilma Sunimento. Kuva F. Hietanen 1932.

 


Kunnalliskodin asukkaita ja henkilökuntaa/vierailijoita 1935. Kuva F. Hietanen.




Todennäköisesti samalla kertaa otettu kuin edellinen kuva, vaikka takana lukeekin
"Mummu Ida Nieminen 1937". Kuvan om. Salme Jokela.

 


Työväkeä puimalan rappusilla 1930-luvulla. Vas. Vihtori Hakari, ?,
  Oiva Leppämäki (3. takana), Lauri Heinämäki,  Eero Niemi (istumassa kaiteella),
 Helmi Niemi ja  Urho Morri (nojaa kaiteeseen). Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Salme Jokela.

 


Ruokatunnilla 1938(?). Vas. Lauri Heinämäki, tilanhoitajan puoliso Fanny Saarinen,
kaksi tunnistamatonta henkilöä, Oiva Leppämäki, Hannu Hakasalo (takana) ja Eero Niemi.
Kuvan kärryvaja/vilja-aitta on yhä olemassa. Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Salme Jokela.

 


Kunnalliskodin tilanhoitaja Yrjö Saarinen perheineen 1938. Kuva on mahdollisesti otettu
Patolammen sillalla. Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Salme Jokela.

 


   Fanni Leinonen (oik.) lastensa kanssa vierailulla kunnalliskodilla
 loppukesästä 1943. Hoitajan nimi ei ole tiedossa. Taustalla
nykypäiviin säilynyt aittarakennus. Kuvaaja tuntematon.




Keskellä kunnalliskodin emäntä (?), takana kaksi sairaanhoitajaa 1958 tai -59.
Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Eeva Jouttijärvi.
 


 
Henkilökuntaa 1958 tai -59. Vas. "leski" ?, Ulla(?) Kaltti, Laura Näntö ja Eeva Jouttijärvi (s. Mämmelä).
Koira oli kunnalliskodin johtajattaren. Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Eeva Jouttijärvi.
 



Puutarhassa 1958 tai -59 Eeva Jouttijärvi ja karjakko ?.
Taustalla nykypäiviin säilynyt aittarakennus, jonka katolla olleella vellikellolla
kutsuttiin kauempana työssä ollut väki syömään. Kuvaaja tuntematon; kuvan om. Eeva Jouttijärvi.
 



Harvoja valokuvia päärakennuksesta: näkyvillä keskiosa ja eteläsiipi. Keskiosan muuttunut
ikkuna- ja huonejako on peräisin 1950-luvun peruskorjauksesta. Kattojen
"savupiippuviidakko" on kadonnut keskuslämmityksen myötä. 
Kuva Virtain valokuvausliike 1961.
 


Henkilökunta v. 1961 vanhain-/kunnalliskodin 50-vuotisjuhlien aikaan. Vas. eturivissä
Aila Hursti, Anneli Toppari, Aili Jouttenus, Saimi Tuomi, Eva Yltiö, Maija Poukka ja
Anna-Maija Lintula. Takarivissä vas. Aulikki Heikkilä, Ulla Kaltti, Lea Nahkala,
Aili Lukkari, Salme Jokela, Siviä Toppari, Anja Hursti, Anni Ojanen ja Ritva Hursti.
Taustalla olevan taulun (näkymä Inkerinkalliolta Jäähdyspohjan kylään) oli maalannut Matti Kallinen.
Kuva Foto-Riitta, Virrat.
 


Vanhainkodin 50-vuotisjuhlaa vietettiin 25.8.1961. Kuva "tervehdyskäynniltä" kunnalliskodissa,
pöydän takana eturivissä mm. kunnanjohtaja Eino Kaakkolammi puolisoineen.
Asukkaita muistettiin mm. televisiolla, joka oli hankittu Suomen Punaisen Ristin
Virtain osaston järjestämän keräyksen avulla. Kuva Foto-Riitta.
 


Juhlaväkeä 1961. Kuva Foto-Riitta.

 

Lastenkoti

Virtain lastenkoti (per. v. 1918) muutti Jäähdyspohjaan kunnalliskodin läheisyyteen valmistuneeseen "uuteen hauskaan kotiin" syyskuussa 1926. Lastenkodissa asui tuolloin 33 lasta. Lukumäärä pysyi korkeana ja ajoittain jopa nousikin 1930- ja 1940-luvuilla. Vuonna 1968 lastenkoti siirrettiin Virtain kirkonkylälle valmistuneeseen uuteen taloon (nyk. Koivurinteen päiväkoti).


Virtain lastenkoti n. 1939. Kuva Fanni Hietanen.


Lastenkodilta 1933. Kuva F. Hietanen.


Kuva F. Hietanen 1933.


Lastenkodilla kahvilla. Istumassa todennäköisesti johtaja Lyyli Konttinen.
Kuva F. Hietanen 1933.


Kuva F. Hietanen 1933.


Hiihtokilpailu lastenkodilla 1937. Kuva F. Hietanen.


Lastenkodin henkilökuntaa n. 1939. Vas. Lyyli Konttinen (?).
Kuva F. Hietanen.


Lastenkodin lotat (vrt. edellinen kuva!) Taustalla yksi kunnalliskodin henkilökunnan asuinrakennuksista.
Tämä lastenkodin vieressä sijainnut talo oli vv. 1926-38 vuokrattu Jäähdyspohjan kansakoulunopettajan
Fanni Hietasen asunnoksi. Kuva F: Hietanen n. 1939.


Edellisen kuvan "open asunto" Heikkilänkankaalla. Kuva F. Hietanen n. 1938.


Kuva F. Hietanen n. 1939.


Kuva F. Hietanen n. 1939.


Kuva F. Hietanen n. 1939.


Johtajan kammarissa n.1939. Kuva F. Hietanen.


Kuva F. Hietanen n. 1939.


Jäähdyspohjan alakansakoulu sijaitsi Kunnalliskodinmäellä lastenkodin läheisyydessä. Kuvassa
Fanni Hietanen opettaja Alli Koivusen lasten kanssa alakoulun edessä v. 1939.
Koulurakennuksesta (purettu 1970-luvun alussa) ei ole tiettävästi säilynyt parempaa valokuvaa.
Kuvaaja tuntematon (Alli Koivunen?).

 

Sivun laatinut Jaana Kallio 2004; päivitys 2006.

LÄHTEET:

Hokkanen, Kari, 1979. Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle. Vanhan Ruoveden historia III:1.

Suomenselän Sanomat 30.9.1938, 8.12.1939, 17.8., 24.8. ja 31.8.1961.

Kaikki valokuvat ovat yksityisomistuksessa. Valokuvien kopiot Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry:n kuva-arkistosta.

Copyright ©2004-2006 Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.