Lyhennelmä Jäähdyspohjan koulun 100-vuotisjuhlassa 26.5.2002 esitetystä koulun historiikista:
JÄÄHDYSPOHJAN KOULUN 100 VUOTTA
Jäähdyspohjan kansakoulu perustettiin Virtain kuntakokouksen päätöksellä 21.02.1902. Aloitteen kouluasiassa olivat tehneet talolliset Nikolai Kaltti, Yrjö Heikkilä ja Aapo Uotila sekä maakauppias Raiski. Koulua varten vuokrattiin myöhemmän kunnalliskodin paikalla sijainneesta Heikkilän talosta ns. Alapytinki, jonka pirtistä saatiin koulusali ja kamareista opettajattaren asunto.
Koulutyö päästiin alkamaan vielä samana vuonna 20. elokuuta ns. pientenlastenkoululla. Tässä silloisessa "esikoulussa" opetettiin neljän viikon ajan luku-, kirjoitus- ja laskutaidon sekä kristinopin alkeita 7- ja 8- vuotiaille. Varsinaisessa kansakoulussa oli neljä luokkaa l. osastoa 9-15-vuotiaille. Kun koulu alkoi syyskuun lopulla, kirjoittautui oppilaiksi 20 poikaa ja 30 tyttöä. Opettajana toimi kesällä Raahen seminaarista valmistunut Aino Heikkilä.
Hanke oman koulurakennuksen saamiseksi pantiin vireille kesällä 1904. Seuraavana vuonna Serafia ja Aapo Uotila myivät Jäähdyslahden perukasta kauniin Euraniemen palstatilan "ylhäisimmän kansakoulukartanon rakennuspaikaksi". Koulurakennuksen pohjakaavaksi hyväksyttiin arkkitehti Yrjä Sadeniemen suunnitelma, joka käsitti luokkahuoneen, yhdistetyn veisto- ja voimistelusalin sekä opettajan asunnon. Perustukset saatiin jo valmiiksi, mutta varsinaisten rakennustöiden jatkaminen viivästyi varojen puutteessa. Kun vihdoin koulurakennukseen tarvittavat hirret oli saatu kaataa ilmaiseksi valtion metsästä, nousi rakennus muutamassa kuukaudessa. Koulutyö päästiin aloittamaan uusissa tiloissa syksyllä 1907.
Jäähdyspohjan kansakoulu v. 1912. Takarivissä koulun pitkäaikainen
opettaja Aino Heikkilä.
Yleisen oppivelvollisuuslain astuessa voimaan v. 1921 muuttui kansakoulu kuusivuotiseksi. Entisestä neliosastoisesta koulusta tuli yläkansakoulu, minkä lisäksi koulupiireihin oli perustettava kaksiluokkaiset alakansakoulut. Jäähdyspohjan alakansakoulu aloitti toimintansa v. 1926 yhdessä Nuuttilan koulupiirin kanssa. Opettajaksi valittiin Alli Leiniö (myöh. Koivunen). Nuuttikylässä koulun käyttöön vuokrattiin tilat Selkä-Nuuttilan talosta. Jäähdyspohjassa varsinainen koulutyö päästiin alkamaan vasta, kun vanha työväenyhdistyksen talo oli siirretty Lakarin tien varresta lastenkodin läheisyyteen ja kunnostettu koulun käyttöön. Jäähdyspohjan ja Nuuttilan yhteinen alakansakoulu oli 1940-luvun lopulle saakka ns. supistettu alakoulu eli se toimi kalenterivuoden kerrallaan kummassakin koulupiirissä.
Jäähdyspohjan alakansakoulu v. 1931. Vas. reunassa opettaja Alli Leiniö.
Oppivelvollisuuslain myötä yläkansakoulun oppilasmäärä kohosi niin paljon, että koululle oli palkattava toinenkin opettaja. Koska opettajista oli kuitenkin pula, joutui Aino Heikkilä tulemaan aluksi toimeen yksin lähes 60 oppilaan kanssa. Heinäkuussa 1923 apuopettajaksi valittiin Fanni Hietanen Tampereelta. Väliaikaisesta opettajanvirasta muodostui vakinainen, sillä Jäähdyspohjan oppilasmäärät eivät oletusten mukaisesti laskeneet enää oppivelvollisuuslakia edeltäneelle tasolle.
Koulurakennus osoittautui jo 1920-luvun alussa liian ahtaaksi. Hartaasti toivottu laajennus toteutui vasta lamakauden jälkeen v. 1938, jolloin vanhan osan jatkoksi rakennettiin uusi eteinen, luokkahuone, keittola ja apuopettajan asunto.
Jäähdyspohjan koulu alkuperäisessä asussaan ennen v:n 1938 laajennusta.
Kuva otettu v. 1930, kuvaaja tuntematon.
Jo talvisodan varhaisvaiheessa Virroille evakuoitiin Värtsilästä kunnallis- ja lastenkodin asukkaat. Orpopojat sijoitettiin kunnalliskodille ja Värtsilästä evakkoon joutuneet vanhukset jaettiin muun siirtoväen tavoin aluksi pitäjän kansakouluille. Koulutyön jälleen alkaessa poikkeustilan jälkeen oli tilanahtaus Jäähdyspohjankin koululla melkoinen. Pelkästään oppilasmäärät olivat suuria. Koulun historian huippu saavutettiin syyslukukaudella 1941, jolloin yläkoululla oli yhteensä 94 oppilasta, näistä oman kylän lapsiakin lähes 60. Alakoulu ja jatko-oppilaat mukaan lukien koululaisia oli kaikkiaan 160.
III-IV-luokkalaiset Eurankarilla kevättalvella 1936. Kuvan on ottanut opettaja Fanni Hietanen.
Kesällä 1947 järjestettiin koululla arvokkaat läksiäiset opettaja Aino Heikkilälle, joka oli siirtymässä eläkkeelle toimittuaan Jäähdyspohjassa 45 vuotta. Palvelusvuosiensa määrässä Aino Heikkilä lienee Virtain koululaitoksen pitkäaikaisin viranhaltija. Heinäkuussa 1959 olivat vuorossa Fanni Hietasen läksiäisjuhlat. Koululaiset 36 vuoden ajalta muistivat opettajaansa erilaisin lahjoin, mm. kultaisella rannekellolla. Pitkäaikaisia ja monin tavoin kyläläisille tutuksi tulleita opettajia olivat myös Matti Peltonen (1947-69) ja Manne Isokivijärvi (1970-92). Yli 20 vuotta koulua ehtivät palvella myös keittäjä-vahtimestarit Anni Ojanen, Sanni Heikkilä ja Sirkka-Liisa Myllylä.
Loppukesästä 1952 Jäähdyspohjassa valmistauduttiin koulun 50-vuotisjuhlaan. Sunnuntaina, elokuun viimeisenä päivänä koulu oli koristeltu Suomen lipuin ja havuköynnöksin. Hartaassa ja isänmaallishenkisessä juhlatilaisuudessa oli runsaasti ohjelmanumeroita virallisista tervehdyksistä ja puheista runonlausuntaan ja yksinlauluun. Lehtitietojen mukaan monilukuiselle juhlaväelle tarjottiin tulokahvit, tauolla "maukas ateria" ja toisella väliajalla vielä "väkevät pullakahvit". Juhlan kohokohta oli kyläläisten yhteisellä keräyksellä hankkiman muistotaulun paljastaminen. Mustasta graniitista valmistettuun tauluun oli kaiverrettu sodissa kaatuneiden koulun entisten oppilaiden nimet.
Jäähdyspohjan yläkansakoulu v. 1952-53. Vas. reunassa opettaja Fanni Hietanen,
oik. keittäjä Sanni Heikkilä ja opettaja Matti Peltonen.
Koulurakennukset alkoivat olla jo 1950-luvun alussa huonossa kunnossa. Opettaja Peltosen toistuvista anomuksista huolimatta pystyttiin koulurakennusten perusteellinen kunnostus ja keskuslämmityksen, vesijohtojen ja viemäröinnin asentaminen toteuttamaan kuitenkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Kuudesluokkalainen Raili Koivunen on aineessaan kuvannut, millaista 56 oppilaan koulunkäynti oli remontin keskellä alkuvuodesta 1965:
| Kun koulu alkoi, oli koulussa eri sekasotkua. Jouduimme kaikki alaluokkaan, koska yläluokkaa korjattiin. Muurit oli purettu, lattiat poissa ja kaikkialla oli hirveästi pölyä. ... Alaluokassaolo ei ole kovinkaan miellyttävää, kun on niin ahdasta. Mutta kyllähän se käy, kun on kaksi opettajaakin. |
Maaseudun rakennemuutoksen myötä kääntyivät kyläkoulujen oppilasmäärät laskuun. Moni sivukylien koulu joutui lopulta sulkemaan ovensa. Jäähdyskylässä ei ollut vielä pulaa oppilaista, mutta täälläkin ikäluokat pienenivät siten, että v. 1971 yläkoulun apuopettajan virka lakkautettiin. Samalla kun kolmiopettajaisesta koulusta tuli kaksiopettajainen, voitiin alakoulu siirtää yläkoulun yhteyteen. Alakansakouluna yli 40 vuotta toiminut rakennus purettiin pian tämän jälkeen.
"Teijan enkelit" - Opettaja Teija Ilomäki ja Jäähdyspohjan ala-asteen 1. ja 2. luokkien tytöt odottelemassa esiintymisvuoroaan Pikku kakkosessa esitetyn "Joulujuhlan" kuvauksissa. Kuva Erja Pirttijärvi 1987.
Viimeisten vuosikymmenien merkittävimpiä tapauksia ovat olleet koulun muuttuminen v. 1975 toimeenpannussa peruskoulu-uudistuksessa Jäähdyspohjan ala-asteeksi ja 1980-luvun lopulla toteutettu koulurakennuksen peruskorjaus. Oppilasmäärien alkaessa laskea 1990-luvun loppua kohden joutui koulun kohtalo vaakalaudalle. Kyläläisten aktiivisen toiminnan ansiosta saatiin koulun lakkauttamista pitkitettyä muutamilla vuosilla. Virtain kaupunginhallituksen maaliskuussa 2002 tekemällä päätöksellä koulutyö loppui Jäähdyspohjassa viime kevätlukukauden jälkeen.
Koulu on kautta historiansa ollut kylän keskus- ja kokooontumispaikka. Koulu on tarjonnut perustiedot ja -taidot yhteensä lähes 2000 oppilaalle; samasta perheestä tutulle koulutielle on ehditty lähteä jopa neljässä sukupolvessa. Jäähdyspohjan koulun 100-vuotisjuhlia vietettiinkin 26. toukokuuta 2002 haikeaniloisin tunnelmin. Päätteeksi laulettu suvivirsi teki lähtemättömän jäljen monen juhlavieraan sydämeen.
